– Tyypin 2 diabetes saattaa muhia elimistössä jopa parikymmentä vuotta ennen kuin se tulee ilmi. Se etenee salakavalasti ja hitaasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tauti todetaan, sitä helpompi sitä on hoitaa ja ennaltaehkäistä lisäsairauksia. Ennaltaehkäisyn pitäisi alkaa jo neuvolassa, pohtii terveyskeskuslääkäri Markku Vähähyyppä.

Vasta valmistuneen Diabetesbarometrin mukaan diabetesta sairastaa jo lähes puoli miljoonaa suomalaista, eikä sairauden pysähtymistä ole näkyvissä. Barometrin mukaan hoidossa on tällä hetkellä 280 000 diabeetikkoa, ja lisäksi arvellaan, että 200 000 ihmistä sairastaa diabetesta tietämättään. Enemmistöllä on tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 diabeetikkoja on noin 40 000.

Tyypin 2 diabetes lisääntyy rajusti myös Keski-Pohjanmaalla.

– Diabetesta pidetään jo suorastaan kansantautina. Siksi se on otettu meilläkin vuoden painopistealueeksi. Se on ainakin tämän vuoden ajan koko henkilökunnan yhteinen haaste, toteaa Kokkolanseudun terveyskeskuksen diabeteskampanjaa vetävä osastonhoitaja Paula Lukkarila.

– Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kiusata ketään eikä osoitella sormella. Paitsi että diabetes kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, se aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä. Diabetes heikentää monin tavoin sairastuneen elämänlaatua, muistuttaa terveyssuunnittelija Riitta Kujala.

– Diabetekseen ei vieläkään aina suhtauduta kovin vakavasti. Siihen puolestaan vaikuttaa se, ettei diabetesta noteerattu aikaisemmin sairaudeksi. Tavallisesti puhuttiin vain kohollaan olevista sokeriarvoista. Ennen tauti ilmeni myös nykyistä iäkkäämmissä ja aikuistyypin diabetesta kutsuttiinkin ennen vanhuusiän diabetekseksi. Nyt siihen voivat sairastua jopa lapset, Paula Lukkarila toteaa.

Markku Vähähyyppä pitääkin hyvin hälyttävänä , että yhä nuoremmat sairastuvat nimenomaan aikuistyypin diabetekseen.

– Vastaanotollani on ollut jopa alle kaksikymppisiä nuoria, jotka ovat sairastuneet aikuistyypin diabetekseen. Vastaavia tapauksia ei ollut vielä kymmenen vuotta sitten.

– Myös keski-ikäiset ylipainoiset miehet huolestuttavat, sillä he eivät hevillä lähde terveystarkastuksiin. Lisäksi on paljon niitä, jotka ovat syystä tai toisesta työterveyden ulkopuolella. Nämä ryhmät halutaan nyt myös saada tutkimuksiin ja käymään läpi mahdollista riskiä sairastua tautiin.

Paula Lukkarila harmittelee sitä, ettei läheskään kaikilla ole tapana käydä säännöllisesti mittauttamassa verenpainelukemia, veren rasva- ja sokeriarvoja. Hän toivoisi, että terveystarkastuksiin suhtauduttaisiin yhtä tunnollisesti kuin autokatsastukseen.

Markku Vähähyyppä pitää tärkeänä, että terveystarkastuksissa käytäisiin vähintään kahden kolmen vuoden välein.

Riskitapauksia
voidaan auttaa
Terveyskeskuksen henkilökuntaa koulutetaan parhaillaan löytämään ja seulomaan tautiin jo sairastuneita sekä riskitapauksia. Kansanterveyslaitos on kehittänyt erityisen testin, jonka avulla riskitapaukset on helppo löytää. Riskitapauksien etsiminen myös kannattaa etsiä ja löytää, sillä ennaltaehkäisyllä ja elintapojaan muuttamalla aikuistyypin diabetekseen sairastumista voidaan selvästi vähentää.

Riskikartoituksessa käydään läpi kahdeksan kysymystä, joista kertyy pisteitä. Jos pisteitä kertyy liikaa, on syytä jatkotutkimuksiin. Testi on helppo ja nopea, joten se voidaan tehdä eri vastaanotoilla ja terveystarkastuksissa.

Testien lisäksi vuoden aikana on tarkoitus tehostaa muuta elintapaneuvontaa ja ennaltaehkäisyä.

– Ennaltaehkäisynä ja alkuhoitonakin ovat jälleen ne vanhat tutut elintapamuutokset eli paino kuriin, terveellinen ruokavalio, päivittäinen ja säännöllinen liikunta. Painonhallinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti vyötärölihavuuteen, neuvoo Markku Vähähyyppä.

– Diabetes on myös vahvasti periytyvä tauti eli kannattaa myös kurkistaa perhettään sukupolvien taakse eli, onko siellä esiintynyt joko tyypin 1 tai 2 diabetesta. Geneettisen perimän lisäksi huonot ruokailutottumukset, ylipaino ja liikkumattomuus edistävät etenkin tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Sen sijaan tyypin 1 diabeteksen syntymekanismit ovat toiset. Kysymys on kokonaan eri tyyppisestä taudista, jonka taustalla eivät vaikuta elintavat, Markku Vähähyyppä muistuttaa.

Hän vakuuttaa, että jo pienillä elintapamuutoksilla voidaan ehkäistä kokonaan tai siirtää jopa kymmenillä vuosilla 2 tyypin diabeteksen puhkeamista. Kenenkään ei siis tarvitse alistua geeniperimäänsä.

Kaikkea
kohtuudella
Riitta Kujala neuvoo lähtemään elintapamuutoksiin pienin askelin. Kaikkea ei voi muuttaa kerralla.

– Monet elävät nykyisin kovien paineiden ja vaatimusten alla. Itsestään ei ehdi aina huolehtia riittävästi ja toisaalta tarjolla monenlaisia houkutuksia. Elintapojen muuttaminen ja painonhallinta ei ole helppoa, muutenhan emme mitään kampanjoita ja projekteja edes tarvitsi, toteaa Riitta Kujala.

– Nykyihminen kantaa jo geeniperimässään hyvää ravinnon varastointikykyä. Sitä on tarvittu ihmisen pitkän historian aikana. Sen ominaisuuden avulla nykyihmiset ovat selvinneet niukkuuden aikana. Ne, joilla tätä ominaisuutta ei ollut, ovat ihmisen evoluutiossa karsiutuneet. Nyt tämä pelastava ominaisuus on kääntynyt päinvastaiseksi eli ravinnon hyvästä varastointikyvystä on nykytarjonnan aikakaudella pelkkää harmia.

– Tämä on melkoinen haaste myös elintarviketeollisuudelle, naurahtaa Riitta Kujala.

Hän muistuttaa kuitenkin, että elintapojen muuttaminen ei merkitse kaikesta hyvästä luopumista. Diabeteskaan ei esimerkiksi estä sokerin käyttöä, mutta siinä kuten kaikessa muussakin täytyy muistaa kohtuus. Käsitys sokerin haitallisuudesta diabeetikoille on muuttunut. Aikaisemmin sitä pidettiin lähes kiellettynä, mutta ei enää. Itse asiassa rasva aiheuttaa enemmän ongelmia kuin sokeri.