– Vuosien varrella minulta on kysytty rokotteesta vain muutamia kertoja. Rokotetta kuitenkin suositellaan, jos taustalla on vakava sairaus.

Terveyssuunnittelija Riitta Kujalan mukaan vesirokkorokotusta kannattaa harkita myös silloin, jos tauti on jäänyt lapsuudessa sairastamatta. Nuoruusiässä tai aikuisena sairastettu vesirokko voi olla taudinkuvaltaan raju. Myös komplikaatiot ovat yleisempiä kuin lapsilla. Rokote on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi eikä rokotteesta myöskään ole haittaa, vaikka olisi tietämättään sairastanut vesirokon.

Vesirokkorokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan ja sen hankkimiseen tarvitaan lääkärin antama resepti. Lääkelaitoksen tietojen mukaan vesirokkorokotukset lisääntyivät vuosina 2002–2004 lähes 50 prosenttia. Viime vuonna rokotteita myytiin 3 140 annosta. Kaksi vuotta aiemmin rokotteita myytiin 2 164 annosta. Tämän vuoden tietoja ei vielä ole saatavilla.

– Luvut ovat vielä aika pieniä, mutta rokotteen käyttö on lisääntymässä, sanoo erikoistutkija Satu Rapola Kansanterveyslaitoksesta.

Osa rokotteen ottajista on aikuisia, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Heitä on kaikista aikuisista kuitenkin vain pari prosenttia, joten suurin osa kasvusta johtuu lapsille otettavista rokotuksista.

Vesirokkoa sairastamattomista aikuisista rokotetaan automaattisesti ne, jotka työskentelevät terveydenhuollossa, erityisesti jos hoidettavana on immuunipuutteisia lapsia. Muilla asia on omassa harkinnassa.

Rokote ei anna täydellistä suojaa mutta ei ihan aina vesirokon sairastaminenkaan. Tauti tulee kuitenkin huomattavasti lievempänä, jos se tulee uudestaan tai jos on saanut rokotuksen.

Esikouluikäisten
tauti
Vesirokon aiheuttaja on varicella zoster-virus, joka on erittäin herkästi tarttuva. Tauti tarttuu pisaratartuntana ja pelkästään oleskelu samassa huoneessa vesirokkoa potevan kanssa voi aiheuttaa tartunnan. Vesirokko on vahvasti esikouluikäisten tauti, sillä noin 80 prosenttia lapsista ehtii sairastaa sen ennen kouluun menoaan ja loputkin ennen aikuisikää. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta on sairastanut vesirokon varmasti. Lopuistakin suurin osa on sairastanut sen tietämättään. Vain pari prosenttia on niitä, joiden veressä ei ole vesirokon vasta-aineita.

– Vasta-aineiden tutkiminen on helppoa, mutta se maksaa. Siksi sitä ei tehdä kaikille, kun riski on vain hyvin harvalla, Rapola vastaa.

Hän suosittelee, että ainakin ne naiset, jotka suunnittelevat raskautta eivätkä tiedä sairastaneensa vesirokkoa, selvittäisivät asian tai harkitsisivat rokotetta. Raskausaikana ei voida antaa rokotusta mutta on hyvä tietää, miten tartuntaa voidaan silloin hoitaa.

Suomessa tautia esiintyy eniten talvi- ja kevätaikaan toisin kuin trooppisissa maissa, joissa tautia esiintyy tasaisesti kaikkina vuodenaikoina.

Näppyjen ilmestymisen jälkeen vesirokko on tarttuvaa noin viisi vuorokautta. Itämisaika, eli aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen, on noin 10–20 vuorokautta, yleensä parisen viikkoa.

– Vesirokon rakkuloiden kutina on kiusallista ja pahin kutina kestää yleensä pari kolme päivää ja yötä. Kutinaa voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavalla vesirokkovoiteella. Myös vanhasta kunnon sinkkipastasta voi olla apua, sillä se kuivattaa, neuvoo Liisa Peitso.

Vesirokkoon saattaa liittyä myös vakavia jälkitauteja, joskin ne ovat harvinaisia. Yleisin jälkitauti on kuitenkin rakkulaisen ihon tulehtuminen, josta voi jäädä pysyviä jälkiä ihoon tai lihaskudokseen.

Liisa Peitso ei muista lähivuosilta kovin laajoja vesirokkoepidemioita, mutta tänä syksynäkin sitä on esiintynyt joidenkin koulujen alaluokilla.