Jyväskylän kaupungin ravitsemusterapeutin Arja Lyytikäisen mukaan alle puolen vuoden ikäisellä vauvalla on harvoin fysiologista tarvetta lisäruuille. Imetys takaa lapsille riittävän energian ja ravintoaineiden saannin D-vitamiinia lukuun ottamatta kuuden kuukauden ikään asti. Sen jälkeen aloitetaan pikku hiljaa totuttelu soseruokiin, mutta imetystä olisi silti hyvä jatkaa muun ruokinnan ohella vielä ainakin yhden vuoden ikään saakka.

Soseita aikaisintaan
nelikuisille
Jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu tai äidin voimavarat eivät riitä imetyksen tehostamiseen, äidinmaidonkorvikkeisiin on toki siirryttävä jo varhaisemmassa vaiheessa. Silti nekin riittävät vauvan ainoaksi ravinnoksi neljän kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen vauvaa aletaan pikku hiljaa totuttaa kasvis-, hedelmä- ja marjasoseisiin.

Arja Lyytikäinen on havainnut, että soseidenkin antamisessa vauvalle otetaan usein varaslähtö. Vauvat alkavat saada soseita keskimäärin jo 3,5 kuukauden iässä.

– Varhaiseen lisäruokintaan liittyy joitakin haittatekijöitä, kuten kohonnut allergiariski, ja se saattaa lisätä myös ylipainon vaaraa, Lyytikäinen kertoo.

Puutteellinen ohjaus
ajaa lisäruokintaan
Lyytikäisen mukaan ympäristön paine on yksi merkittävimpiä syitä sille, että vauvojen lisäruokinta aloitetaan niin varhain. - Jos äiti on saanut puutteellista imetysohjausta, hänen voi olla vaikea luottaa kykyynsä tuottaa lapselle riittävästi maitoa. Lisäruuat aloitetaan ikään kuin varmuuden vuoksi.

Ravitsemusterapeutti muistuttaa, että vauvan ravinnon tarve kasvaa sykäyksittäin, jolloin hänellä on välillä tiheän imemisen kausia. – Äiti tulkitsee tämän usein virheellisesti merkiksi siitä, että maito ei riitä, vaikka kyseessä on vain vauvan keino tyydyttää lisääntynyt ravinnon tarpeensa.

Arja Lyytikäinen painottaa, että täysimetyksen edistäminen ja lisäruokien oikea-aikaisuus ovat tällä hetkellä neuvoloiden terveydenedistämistyössä keskeisiä ja perusteltuja tavoitteita.