Hunajahieronnan saloihin ovat perehtyneet virolaisen opettajan Allard Krautmanin opastuksella kaustislainen hieroja Ritva Timonen ja kokkolalaiset hieroja Tuija Lundström ja lymfaterapeutti Monica Sjöblom. He osallistuivat tiettävästi ensimmäiselle Suomessa järjestetylle hunajahierontakurssille. Heidän lisäkseen kurssilla oli yhdeksän hierojaa eri puolilta Suomea.

Hunajahieronta on ikivanha hoitomuoto, vaikka se on vasta nyt rantautumassa Suomeen. Sitä on käytetty alunperin Tiibetissä ja muuallakin Aasiassa. Hunajaa on arvostettu monissa kulttuureissa kautta aikojen paitsi herkkuna, myös lääkkeenä. Hunajalla on hoidettu haavoja ja vahvistettu sairaita. Hunajaa on käytetty ruoansulatusvaivoista kuumetauteihin. Kreikkalaiset oppineet Pythagoras ja Hippokrates uskoivat hunajan pidentävän ikää.

Hunaja toimii
kitkan tavoin
Hunajahieronnassa hunajaa hierotaan puhtaalle iholle ja sivellään pehmein, pyörittävin liikkein syvälle lihaksiin.

– Hunajahieronnan idea on sidekudoskäsittelyssä eli se poikkeaa tavallisesta hieronnasta. Lihaksia ei varsinaisesti hierota vaan niitä sivellään ja painellaan kädellä, nostetaan ja painellaan. Hunaja vaikuttaa käsittelyssä paitsi ihoa hoitavasti myös väliaineena kitkan tavoin ja samalla se vapauttaa ihmiskehosta kuona-aineita. Painelu vauhdittaa myös pintaverenkiertoa. Tuija Lundström selvittää.

– Painelua jatketaan niin kauan, että hunaja imeytyy ihohuokosiin. Mitä kireämmät lihakset ovat sitä enemmän iholla on kuona-aineita ja sitä pitempään käsittelyä pitää jatkaa. Lihasten kireys tahtoo tukkia myös ihohuokoset.

Elimistön vointi
peilautuu iholle
Tuija Lundströmin mukaan iho juoruaa tehokkaasti siitä, miten lihakset voivat. Jos hunaja ei ota imeytyäkseen, voidaan käsittely toistaa tarpeen mukaan. Hunajahieronnan teho ei häviä, vaikka käsittely uusittaisiin vasta kahden viikon kuluttua. Hyvä väli on viikko pari ja viisi käsittelykertaa yleensä riittää.

– Hunajahierontaa voidaan antaa koko vartalolle päästä jalkoihin. Myös vatsan alueen lihaksia voidaan käsitellä. Vatsan alueella on isoja lihaksia, joiden jännitys ja kireys heikentää ryhtiä ja koko olemusta.

Hunajahieronta parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, helpottaa nivelkipuja, ja auttaa myös monissa iho-ongelmissa.

– Naisia riemastuttaa varmasti tieto siitä, että hunajahieronnalla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää selluliittia sekä vaalentaa raskausarpia. Hieronta kiinteyttää myös ihoa ja tekee siitä kuultavan, sileän ja hehkeän, vakuuttaa Ritva Timonen.

Hän kertoo, että virolaisilla naisilla on tapana käydä hunajakäsittelyssä ennen suuria juhlia, jotta heidän ihonsa olisi tärkeällä hetkellä parhaimmillaan ja olo virkeä ja energinen.

– Hunajassa on myös paljon lämpöä, ikään kuin äidin rakkautta. Käsittelyn jälkeen elimistössä on pitkään lämmin ja rentoutunut olo, Ritva Timonen kuvailee.

– Pelkästään lämpöä antavana elementtinä hunajahieronta voisi olla paikallaan talven pakkasilla ja syksyn koleudessa, pohtivat Ritva Timonen ja Tuija Lundström.

Hunajahieronta ei sovi silloin, jos on akuutteja infektioita, pahanlaatuisia kasvaimia, siitepöly- tai hunaja-allergiaa. Kaikki eivät myöskään siedä hunajan tuoksua, vaikka eivät olisi sille allergisiakaan.

Hieronnan jälkeen ei tarvitse pelätä makeaa ja tahmaista oloa. Käsittelyn jälkeen iholla vielä oleva hunaja pyyhitään pois lämpimään veteen kastetulla pyyheliinalla ja sen jälkeen iho tuntuu silkin pehmeältä.

Hunajaa ei
säästellä
Hieronnassa käytetään aivan tavallista kaupan hyllyltä saatavaa hunajaa. Parasta on kuitenkin hieman juokseva, kermamainen hunaja. Kovaa hunajaa on vaikeaa sivellä iholle ja aivan juokseva on liian ohutta.

– Hunajaa otettaan kunnon kourallinen eli sen kanssa ei nuukailla, mutta ei sitä toki tuhlaillakaan. Puolen kilon hunajapurkista riittää kyllä useampaan käsittelyyn, laskee Tuija Lundström.