Riitta-Maija Sykkö (KP)
Verenpaineen nousua ei välttämättä itse huomaa. Väsynyt, vetämätön olo, humina korvissa, pieni päänsärky tai puristava olo takaraivossa voivat olla hälytysmerkkejä. Paineet voivat kuitenkin porista suonissa pitkäänkin ilman, että itse huomaa mitään.– Kohonneeseen verenpaineeseen tottuu, sillä paineet voivat nousta hitaasti ja pitkän ajan kuluessa. Moni huomaa vasta elämäntapamuutosten tai hoidon jälkeen, että jotain on ollut pielessä, toteaa vs. palvelupäällikkö työterveyshoitaja Marja-Liisa Sandström Kokkolan Työplussasta.
Hän neuvookin mittauttamaan verenpaineensa silloin tällöin. Tosiasia on, että verenpaineella on taipumus nousta iän myötä.
– Erityisen tärkeää painelukemien säännöllinen seuraaminen on, jos verenpaine on koholla. Se tahtoo kuitenkin unohtua etenkin, jos paineet on saatu välillä laskemaan. Mittaukseen lähdetään vasta sitten, kun oireet ilmestyvät uudelleen.
Elämäntavat
syyniin
Jos verenpaine on lievästi koholla, kiinnitetään aluksi huomiota elintapoihin ja ruokailutottumuksiin.
Kohonnut verenpaine ei kuitenkaan kaikilla johdu elintavoista. Osalla taustalla ovat perintötekijät, mutta silloinkin elintavat on syytä tarkistaa. Ainakin niille voidaan tehdä jotain, perimälleen ei kukaan mahda mitään, toteaa Marja-Liisa Sandström.
Hän kehottaa kiinnittämään huomiota ruokavalioon, suolan ja alkoholin käyttöön, tupakointiin, liikuntatottumuksiin sekä henkiseen hyvinvointiin.
Moni on saanut verenpainearvonsa kohdalleen pelkästään elintapojaan muuttamalla, laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa.
– Elämäntapamuutosten vaikutus verenpaineen alentamisessa on kuitenkin yksilöllistä. Lievästi kohonneen verenpaineen korjaamisessa elämäntapamuutokset usein riittävät. Siitä on olemassa hyviä esimerkkejä. Elämäntapamuutoksia kokeillaan yleensä useampia viikkoja ennen kuin harkitaan lääkehoidon aloittamista.
– Jos verenpaine on kovasti koholla, paineita ei jäädä tarkkailemaan vaan ohjataan asiakas lääkäriin tarkempiin tutkimuksiin, Marja-Liisa Sandström toteaa.
Turhalle kiire pois
Moni valittaa, että työssä on niin kiire, ettei illalla tahdo millään ehtiä tai jaksaa lenkkeillä.
– Kieltämättä nykyajan elämänrytmi on kiireinen. Tietoa tulee joka tuutista ja ihmisiltä vaaditaan paljon. Liikuntahetkeksi riittää kuitenkin esimerkiksi puolen tunnin kävely, joten sellainen aika kannattaa yrittää nipistää oman terveytensä takia. Itsestään kannattaa välittää ja pitää huolta. Terveys on niin kallis asia, Marja-Liisa Sandström muistuttaa.
Myös stressistä ja jatkuvasta kiireessä elävän kannattaa pysähtyä miettimään, mistä olisi varaa hellittää. Henkinen hyvinvointi vaikuttaa myös verenpaineeseen. Stressi ja kiire voivat kohottaa sitä.
Marja-Liisa Sandström neuvoo tauottamaan työpäivän, syömään kunnolla, pitämään kiinni tauoista ja lähtemään hetkeksi liikkeelle työpisteestä ja hengähtämään.
Hän myös toivoo, että työpaikoille mietittäisiin yhdessä keinoja, joilla voidaan helpottaa pahinta kiirettä.
– Monilla työpaikoilla näihin asioihin toki jo kiinnitetäänkin huomiota ja pidetään huolta työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan, kiittelee Marja-Liisa Sandström.