– Tropiikin pahin myrkkykasvi on lehtisalaatti, sillä sitä kastellaan ties minkälaisilla lantavesillä, toteaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratorion ylilääkäri Simo Räisänen.

– Myös ostereita kannattaa välttää. Ne viihtyvät viemäreiden lähettyvillä, mistä ne siivilöivät kaiken mahdollisen lian.

Hepatiitti A:han ei ole hoitokeinoa, mutta sitä vastaan voi suojautua rokotteella.

Simo Räisänen ei kuitenkaan pidä rokotteen ottamista välttämättömänä lyhyillä lomamatkoilla etenkään, jos katsoo, mitä suuhunsa pistää ja huolehtii elintarvike- ja käsihygieniasta. Turvallisinta on syödä keitettyä ruokaa. Pitempään kestäville matkoille rokote kuitenkin on hyvä ottaa.

Kansanterveyslaitos suosittelee rokotteen ottamista riskialueille kuten Afrikkaan, Keski- ja Etelä-Amerikkaan, Aasiaan (lukuunottamatta Japania), Itä-Euroopan maihin sekä Välimeren etelä- ja itäpuolisiin maihin matkustaville.

Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa, Japanissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa hepatiitti A:n vaara on hyvin vähäinen, samoin niissä turistimatkakohteissa, joissa hygienian taso on hyvä kuten Euroopan puoleisissa Välimeren maissa ja Kanarian saarilla.

Suurin riski on kehittyneiden maiden matkailijoilla, jotka vierailevat kehitysmaiden maaseutualueilla. A-hepatiitin voi kuitenkin saada myös tunnetun turistikohteen tasokkaasta hotellista, sillä WHO:n mukaan sitä esiintyy nykyisin koko maailmassa.

A-hepatiitin oireisiin voi kuulua kuumetta, pahoinvointia, ripulia, päänsärkyä ja väsymystä sekä ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuutta. Lapsilla A-hepatiitti on usein oireeton, mutta he voivat silti levittää tautia.

Hyvä hygienia
taltutti taudin
1940-luvun jälkeen syntyneillä suomalaisilla ei yleensä ole sairastetun taudin aikaansaamaa immuniteettia hepatiitti A:ta vastaan. Sitä ennen lähes jokainen sai sen jo lapsuuden aikana. Yleisen hygienian parantuessa tartunnan mahdollisuus lapsena väheni ja tautia alkoi ilmetä epidemioina.

Rokotetta varten tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti. Rokotteen antaa terveydenhoitaja. Rokote suositellaan otettavaksi kaksi viikkoa ennen matkaa, mutta vielä matkalle lähtöpäivänäkin otettu rokote riittää antamaan tarvittavan suojan.

Tehosterokotetta suositellaan 6–12 kuukautta ensimmäisen annoksen jälkeen, jolloin rokote antaa suojan jopa 20 vuodeksi, ehkä jopa eliniäksi.

Hepatiitti C
suurin huoli
Simo Räisänen muistuttaa, että hepatiitti A on sairaus, josta paranee eikä se myöskään kroonisoidu. Tartunnanvaara Suomessa on nykyisin varsin vähäinen.

– Itse pidän hepatiitti A:ta pikkujuttuna verrattuna hepatiitti B:hen ja erityisesti viime aikoina nopeasti yleistyneeseen hepatiitti C:hen. Ne ovat paljon vakavampia sairauksia, toteaa Simo Räisänen.

– Hepatiitti B:tä vastaan on rokote ja terveydenhoidossa ja sairaaloissa työskentelevistä monet onkin rokotettu sitä vastaan. Sen sijaan hepatiitti C:tä vastaan ei ole olemassa rokotetta ja siihen tehoava hoitokin on pitkä ja kallis eikä hoito myöskään aina tehoa. Hoitamattomana hepatiitti C tappaa 15 vuodessa, totaa Räisänen.

Hepatiitti C on tällä hetkellä yleisin Suomessa esiintyvä hepatiitti ja sen lisääntyminen liittyy suoraan suonensisäisten huumeiden käyttöön. Viime vuoden elo-syyskuussa Kansanterveyslaitos raportoi 1241 hepatiitti C.tä, 330 hepatiitti B:tä ja 230 hepatiitti A:ta.

Hepatiitit B- ja C-virukset aiheuttavat maksatulehdusta eli keltatautia. Myöhemmin sairastuneelle voi aiheutua krooninen hepatiitti, maksakirroosi tai maksasyöpä. Osa sairastuneista jää viruksen kantajiksi eli levittää tautia.

B ja C-virukset leviävät veritartuntana. Tartunnan voi saada esimerkiksi suojaamattomassa sukupuolikontaktissa, verensiirrossa, likaista injektioneulaa tai ruiskua käytettäessä, lävistyksen tai tatuoinnin yhteydessä.

– Huumeidenkäyttäjien lisäksi erityisessä vaarassa ovat ne, jotka joutuvat työssään tekemisiin tautia sairastavien kanssa. Tartuntavaarallisiin tilateisiin voivat joutua terveyskeskusten, sairtaaloiden ja ensihoidon työntekijät sekä poliisit.

B hepatiitista harvoin
vaaraa matkailijoille
Huolimatta siitä, että hepatiitti B on maailmassa laajoilla alueilla yleinen, se ei yleensä ole matkailijalle merkittävä vaara. Tavallinen matkailija tarvitsee rokotetta aniharvoin.

Pistettävien huumeiden käyttö ja suojaamaton sukupuolikontakti ovat hepatiitti B:n suurimmat vaaratekijät kaikkialla maailmassa.

Kansanterveyslaitos suosittelee rokotteen ottamista hepatiitti B:tä vastaan muun muassa niille, jotka matkustavat usein riskialueille sekä niille, jotka oleskelevat riskialueilla pitkään tai ovat paljon tekemisissä paikallisten lasten kanssa.

Rokote on aiheellinen myös niille, jotka matkustavat hepatiitti B:n yleisen esiintymisen alueelle opiskelemaan yli puoleksi vuodeksi tai tekemään työtä, jossa on verialtistuksen vaara, kuten terveydenhuoltoalan työssä sekä alueella päivähoidossa oleville tai paikallisten lasten kanssa asuville tai oleskeleville lapsille sekä niille, joilla on suurentunut riski joutua lääketieteelliseen tai hammaslääketieteelliseen toimenpiteeseen ulkomailla sekä riskimatkailijoille (seksi, pistettävät huumeet).

Kolmella rokoteannoksella saa suojan vähintään 10 vuodeksi, mahdollisesti jopa eliniäksi.