Kokkolalainen Minna Perälahti on hyvä esimerkki tyytyväisestä akupunktioasiakkaasta. Hän on saanut hoitoa kipeytyneeseen kyynärpäähän ja ranteen jännetuppitulehdukseen. Jo parin hoitokerran jälkeen kivut lievenivät. Kolmas kerta toden sanoi eli kivut häipyivät lähes täysin.

– Sain akupunktiosta todella nopean avun ilman sivuvaikutuksia, Minna Perälahti kiittelee ja vakuuttaa, että akupunktioneulojen pistoja on turha pelätä.

– Ne eivät oikeastaan pistä vaan tuntuvat vain jotenkin jänniltä. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen käsi kipeytyi, mutta se kuuluu asiaan ja kivut hävisivät nopeasti.

Apua moniin
vaivoihin
Minnaa hoitava työfysioterapeutti Sami Kallio Kokkolan Fysio-Keskuksesta käyttää akupunktuuria monien muidenkin kipujen hoitoon: jännitysniskaan, olkapäävaivoihin, tenniskyynärpäähän, alaselän kipuihin, iskiasvaivoihin ja migreeniin.

– Migreenin hoidossa akupunktio toimii jopa ennaltaehkäisevästi. Monet ovat kertoneet, että migreenikohtaus saattaa tulla akupunktiohoidon jälkeen mutta ilman kipua eli se ikäänkuin puutuu pois, Sami Kallio toteaa.

– Akupunktio sopii tehon ja turvallisuuden takia myös raskaana olevien päänsäryn ja muiden kipujen hoitoon. Monet lääkäritkin suosittelevat sitä, koska raskausaikana ei ole hyvä käyttää kipulääkkeitä.

– Työikäisten monet kivut ja vaivat ovat usein työperäisiä. Ihmistä ei ole luotu istumaan kahdeksaa tuntia tietokoneen ääressä eikä tekemään vuosikymmeniä staattista työtä. Nykyihminen tarvitsisi enemmän liikettä ja liikuntaa. Liike on myös lääke, muistuttaa Sami Kallio.

Hänen mukaansa työperäisten vaivojen hoidossa hyväkin hoito menee hukkaan, ellei työpisteen ergonomia pistetä kuntoon samanaikaisesti.

Akupunktiota jo
alkuvaiheessa
Usein akupunktiohoitoon tullaan vasta silloin, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu ja krooniset kivut ovat vaivanneet jopa vuosia. Viimeisenä vaihtoehtona päätetään kokeilla vielä akupunktiotakin.

Sami Kallio kuitenkin toivoo, että hoito toimisi päinvastoin eli akupunktiota kokeiltaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään ensimmäisten vaihtoehtojen joukossa.

Jos akupunktio auttaa, voidaan välttyä jopa kokonaan lääkehoidoilta tai ainakin lääkemäärät voivat olla pienempiä ja voidaan käyttää lievempiä lääkkeitä.

Nykyisin etenkin naiset kyselevät entistä enemmän lääkkeettömiä hoitoja. Akupunktio on silloin kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

Akupunktio on fysioterapiassa hyvä väline myös silloin, jos asiakkaalla on niin kovia kipuja, että liikehoito tai venytysten tekeminen tuntuu vaikealta. Akupunktiolla saadaan kivut yleensä hallintaan. Sen jälkeen on helpompi aloittaa muu fysioterapia.

Ei mikään
ihmehoito
Akupunktion vaikutus on hyvin yksilöllistä. Noin 30 prosentilla hoitovastetta ei tule lainkaan eli silloin hoidosta ei ole hyötyä eikä sitä kannata jatkaa. Toisaalta joku toinen pääsee kivuista eroon jo muutaman hoitokerran jälkeen.

– Etukäteen ei voi sanoa, miten hoito kehenkin vaikuttaa. Pitää vain kokeilla. Mikään ihmehoito akupunktuuri ei ole. Sen lisäksi saatetaan tarvita jumppaa, venytyksiä tai hierontaa. Myös asiakkaan oma aktiivisuus on tärkeää. Esimerkiksi kotijumppaohjeiden noudattaminen on tärkeää, Sami Kallio toteaa.

– Akupunktiohoito kestää kerrallaan 20–40 minuuttia. Hoitoja annetaan 3–5 kertaa noin viikon välein. Viisi hoitokertaa yleensä riittää. Siinä ajassa näkee ainakin sen, kannattaako hoitoja jatkaa. Joskus kipu voi olla niin sitkeää, että tarvitaan jopa 10 hoitokertaa.

– Akupunktiohoidosta saa helpotusta kuukausiksi jopa vuosiksi. Akupunktio ei menetä tehoaan vuosienkaan varrella. Jos akupunktiosta on alunperin ollut apua, sitä voidaan tarvittaessa antaa uudestaan ja saavuttaa jälleen tuloksia.

Uni syvenee,
olo rentoutuu
Sami Kallio vakuuttaa, että akupunktiohoito on turvallinen ja sopii yleensä kaikille.

– Sivuvaikutuksia ei juuri ole. Monet kuvaavat hoidon jälkeistä oloaan rentoutuneeksi ja joku on jopa nukahtanut vastaanotolle neulat käsivarressaan. Monet ovat kertoneet, että muutamana seuraavana yönä he nukkuvat tavallista paremmin. Osa tuntee väsymystä heti hoidon jälkeen ja hoito saattaa laskea väliaikaisesti myös verenpainetta.

Sami Kallion mukaan akupunktuuri tunnustetaan nykyisin jo laajasti koululääketieteessä ja lääkärit suosittelevat kokeilemaan akupunktuuria. Niinpä hänen asiakkaistaan suurin osa tulee akupunktiohoitoon lääkärikäynnin jälkeen.

– Siten varmistetaan myös se, ettei kipujen takana ole muunlaista hoitoa vaativia sairauksia. Tosin mekin käymme läpi asiakkaan sairauksia ja niihin liittyviä taustoja ennen hoidon aloittamista.

Vaikutustapaa
ei tunneta
Akupunktion kyky lievittää erilaisia kipuja tunnetaan, mutta sen perimmäistä vaikutustapaa ei ole pystytty selvittämään. Neulan aiheuttama ärsytys pistää elimistön omat kipulääkkeet, endorfiinit liikkeelle. Kivut lievenevät ja olo rentoutuu hetkeksi, mutta se ei selitä akupunktion pitkäaikaisvaikutuksia.

Länsimainen lääketiede on viime vuosikymmeninä pyrkinyt selvittämään akupunktuurin vaikutusmekanismia. Tosin Patrick Wall esitti jo 1960-luvun alussa niin sanotun porttikontrolliteorian. Sen mukaan voimakas paikallinen ärsyke estää kipuviestin kulun aivoihin. Ärsyke synnyttää samalla hermoratoihin impulssivirran, joka voittaa samoja ratoja käyttävät kipuimpulssit.

Ruotsalaiset tutkijat ovat esittäneet, että akupunktuurin vaikutusmekanismin saattaa perustua sen hormonaalisiin vaikutuksiin.

Potilaan uskolla tai epäuskolla akupunktiohoitoon ja sen vaikutuksiin ei sen sijaan ole merkitystä. Akupunktioon epäuskoisesti suhtautuvien kipuja on nimittäin voitu hoitaa hyvin tuloksin.

Hiuksenohuet
neulat
Akupunktiossa tunnetaan useita satoja pistokohtia, mutta käytännössä kipujen hoitoon riittää 50 pistokohtaa.

– Neuloja käytetään mahdollisimman vähän. Kyynärpään ja jännetupin hoidossa tarvitaan korkeintaan kahdeksan neulaa, olkapään kipujen hoitoon viidestä kymmeneen neulaa.

Akupunktioneulat ovat huomattavasti ohuempia kuin kaikille tutut injektioneulat, joita käytetään esimerkiksi rokotuksissa tai joilla otetaan verikokeita. Hoito on melkein kuin hiuksella pistäisi. Ohuimmat neulat ovat vain 0,15 millimetrin paksuisia. Niitä mahtuisi siis kuusi millimetrin alueelle.

– Neulan kärki on paitsi ohut myös sen muotoinen, että se menee ihon läpi kudoksia rikkomatta, Sami Kallio vakuuttaa.

Suomessa käytetään ainoastaan kertakäyttöisiä akupunktuurineuloja, joten täällä ei tarvitse pelätä mitään tautitartuntoja.

Suomessa akupunktiota käyttävät lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja vuodesta 1995 lähtien akupunktuuria ovat saaneet antaa myös jatkokoulutuksen suorittaneet fysioterapeutit. Suomessa on noin 300 lääkäriä ja 300 fysioterapeuttia, jotka ovat kouluttautuneet antamaan akupunktuuria.

Työfysioterapeutti Sami Kallio on käynyt Suomen lääkäreiden akupunktuuriyhdistyksen, Suomen fysioterapeuttiliiton sekä FYSI ry:n järjestämän akupunktuurikoulutuksen. Kokkolassa on tällä hetkellä kolme akupunktuurikoulutuksen saanutta fysioterapeuttia ja yksi lääkäri jotka antavat akupunktiota yksityisesti. Nykyisin myös monissa terveyskeskuksissa ja sairaaloiden kipuhoidossa käytetään akupunktuuria. Kokkolan Fysio-Keskuksessa Sami Kallion lisäksi akupunktuuria antaa myös fysioterapeutti Marjut Pippola.

(Julkaistu helmikuussa 2004)