– Vesirokko on lähinnä kiusallinen tauti, sillä näpyt kutisevat eikä niitä saa raapia. Terveille lapsille vesirokosta ei kuitenkaan ole vaaraa. He paranevat yleensä taudista hyvin, eikä jälkitaudeista juuri ole pelkoa, toteaa terveydenhoitaja Sari Ånäs Mariankadun neuvolasta Kokkolasta.

– Joskus vesirokon ihottuma voi kuitenkin tulehtua. Siltä välttyy parhaiten huolehtimalla hyvästä ihon hoidosta sairauden aikana. Myös keuhkokuume mainitaan jälkitautina, mutta se on hyvin harvinainen terveillä lapsilla.

Terveen turha
välttää tartuntaa
Vesirokon aiheuttaja on varicella zoster-virus, joka on erittäin herkästi tarttuva. Tauti tarttuu pisaratartuntana ja pelkästään oleskelu samassa huoneessa vesirokkoa potevan kanssa voi aiheuttaa tartunnan. Niinpä suurin osa suomalaisista sairastaa vesirokon ennen aikuisikää.

– Itse asiassa on ihan suotavaa, että lapset sairastavat vesirokon pieninä. Isoilla lapsilla ja etenkin aikuisilla vesirokko on huomattavasti vaikeampi sairaus. Kuume voi nousta hyvinkin korkeaksi ja olo olla todella tukala.

– Terveen lapsen kohdalla tartuntaa ei siten tarvitse vältellä eikä se ole yleensä mahdollistakaan. Tauti on tarttuva jo noin kaksi vuorokautta ennen ihottuman puhkeamista ja tartuttavuus kestää kunnes vesikellukkeet ovat kuivahtaneet. Kuivat näpyt eivät siis tartuta, vaikka niitä vielä iholla olisikin, selvittää Sari Ånäs.

– Näppyjen ilmestymisen jälkeen vesirokko on tarttuvaa noin viisi vuorokautta. Lapsen eristämisaika esimerkiksi päivähoidosta tai koulusta on noin viikko. Itämisaika, eli aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen, on noin 10–20 vuorokautta, yleensä parisen viikkoa.

Taudinkuva
vaihtelee
Vesirokkoepidemioita esiintyy ympäri vuoden, mutta hieman enemmän vesirokkoa on lopputalven ja kevään aikana.

–Taudin alkuvaiheessa esiintyy lievää lämpöä ja päänsärkyä tai kurkkukipua. Sen jälkeen ihoon ilmestyvät pienet punoittavat iholäiskät, joista kehittyy muutamassa tunnissa kutiavia vesirakkuloita.

Rakkulat puhkeavat muutaman päivän kuluttua ja samanaikaisesti ilmaantuu uusia. Puhjenneita rakkuloita peittää rupi.

– Joillakin lapsilla rakkuloita on hyvin vähän, toisilla niitä saattaa olla kymmeniä eri puolilla kehoa. Taudin oireet voivat vaihdella lapsesta toiseen hyvinkin paljon, Sari Ånäs toteaa.

Jotkut lapset selviytyvät taudista tuntematta itseään lainkaan sairaiksi, ja lämpö pysyttelee alle 38 asteessa. Toiset taas ovat hyvinkin sairaita, ja kuume nousee korkeaksi.

Kuumetta Sari Ånäs neuvoo lievittämään parasetamolilla. Myös riittävästä juomisesta on huolehdittava.

– Potilaan on syytä levätä ja olla pois päiväkodista tai koulusta kunnes rakkulat ovat kuivuneet.

Kutinaa voi
lievittää voiteella
Vesirokko ihottumaa ei pidä raapia, koska se voi tulehtua helposti. Kutiavaa rokon aiheuttamaa ihottumaa voi lieventää apteekista saatavilla vesirokkovoiteella tai mentolispriipyyhkeillä. Lisäksi lääkäri voi määrätä isommille lapsille kutinaan antihistamiinilääkityksen.

– Kortisonivoiteita ei näppylöihin sen sijaan pidä käyttää, sillä ne voivat edesauttaa tulehdusta, muistuttaa Anne Junnonaho.

Vesirokkovoide sisältää mentolia ja desinfioivia aineita. Periaatteessa voide vastaa koostumukseltaan mentolispriitä, mutta on voiteen muodossa. Voidetta saa sivellä ihoon useitakin kertoja päivässä.

Vesirokkoon on kehitetty rokote, mutta Suomessa vesirokkorokotus ei kuulu toistaiseksi neuvoloiden rokotusohjelmaan.

Vesirokon sairastumisen jälkeen virus jää elämään pysyvästi tuntohermojen hermosolmukkeisiin, josta se voi aktivoitua uudelleen, Silloin se ei aiheuta kuitenkaan vesirokkoa vaan vyöruusuksi nimetyn ihoinfektion. Vesirokon voi sairastaa vain kerran elämässään.